Opinpolku 3

                                                                  
                                                            Työ:
Malmikivien murskaus, seulonta ja jauhatus sekä malmin rautapitoisuuden määritys.

                                                        Murskaus

Murskaus on karkean aineen hienontamissayhdessä tai useassa vaiheessa raekokoa pienentäen ja valmistaen materiaalin jatkokäsittelyä varten.

                                        Jauhatus

Murskatunkin aineksen kokoa täytyy usein pienentää vieläkin. Murskattu aine saadaan hienontamalla vielä pienempään raekokoon ja jauhe muotoon jatkokäsittelyjä esim. liuoksia varten.

                                         Seulonta

Hienonnustekniikassa seulonnan tehtävä on säännöstellä murskattavan tai murskatun tuotteen karkeutta. Murskauksen ohella seulontaa käytetään erotettaessa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita murskeista, jauheista tai esim. Puuhakkeesta.

                                          Liuotus

                                         Saostus
Kun kahta eri liuosta sekoitetaan keskenään, voi joskus muodostua liukenematonta tuotetta. Syntynyt kiinteä aine näkyy liuoksessa saostumana tai samennuksena. Saostuma muodostuu jos ionitulo on suurempi kuin liukoisuustulo. Kun ionitulo on yhtä suuri kuin liukoisuustulo, on kyseessä kylläinen liuos. Jos taas ionitulo on pienempi kuin liukoisuustulo, saostumaa ei muodostu.

                                         Suodatus

Suodatusta käytetään kemiassa erottamaan liuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan.
Suodatus voidaan suorittaa käyttämällä Bühnersuppiloa. Büchner-suppiloon laitetaan sopiva suodatinpaperi, liuos suodatetaan sen läpi imussa.
Myös tavallinen suppilo soveltuu suodatukseen. Siihen voidaan laittaa suodatinpaperi, jonka läpi nesteen annetaan valua. Suodatinpaperin asemasta voidaan käyttää myös pumpulia.
Mikäli kiinteä aine ei liukene nesteeseen, muodostuu heterogeeninen seos, josta liukenematon aine voidaan erottaa suodattamalla.

Työn alussa otimme malmikiven ja murensimme sen pienemmiksi paloiksi jotta ne mahtuisivat leukamurskaimeen joka murskasi kivet pienemmksi.

 
Sen jälkeen seuloimme murskatut kivet seulasarjalla käyttäen 7 seulaa + pohja joista 4 ylintä otimme talteen. Seulalla hienonsimme kiviä pienemmiksi.

 Sitten jaoimme 4 ylintä kiveä kahteen dekantterilassiin ja pistimme ne jauhatukseen ensin toista dekantterilasissa olevaa mursketta 90min  ja toista 60min. Käytimme jauhatuslaitteessa 5 kuulaa.

Jauhatuksen jälkeen panimme murskeet dekantterilaseihin ja laitoimme ne talteen.

Sen jälkeen otimme 2 upokasta ja saatoimme ne vakiopainoon laittamalla ne 800°C lämpöiseen uuniin 30 minuutin ajan.

 
Sitten pidimme upokkaita 10 minuutin ajan keramiselle alustalle jäähtymään.

Upokkaat laitettiin sitten eksikaattoriin 20 minuutin ajaksi.
               (404 Error kuva ei ole vielä saatavilla)

Teimme koko homman uudellen saadaksemme upokkaat vakiopainoon.

Sitten aloimme tekemään omaa näyteliuosta. Aluksi punnitsimme malmikivimurskettamme tasan 2g.

 
Sitten teimme kuningasveden johon tarvittiin 1 osa HNO3 eli 5ml sekä 3 osaa väk.HCl eli 15ml ja lisäsimme tefloniseen dekantterilasiin murskeen.


Lämmitimme teflonisen dekantterilasin hiekkahauteella 30 min ajan.

Lisäsimme siihen ionivapaatavettä, jotta liuos ei kuivu.
 

Sitten suodatimme liuoksen ja kaadoimme 250ml mittapulloon, sekä lisäsimme siihen 0.5ml väk. rikkihappoa ja täytimme ionivapaalla vedellä merkkiin asti.

Teimme sitten vertailunäytteen josta opettaja antoi rautapitoisuudella tunntetun aineen joka liuotettiin veteen ja lisättiin 0.5ml väk.rikkihappoa (H2SO4) ja täytetiin ionivapaalla vedellä merkkiin.

(Vertailunäyte ja Oma liuos)

Sitten molemmista liuoksista pipetoitiin täyspipetillä 100ml kahteen 400ml:n dekantterilaseihin ja lisättiin molempiin 1ml väk. vetyperoksidia( H₂O₂) ja lämmitimme molempia dekkoja kellolasit päällä.

 

Sen jälkeen liuoksiin lisättiin 2-3g ammoniumkloridia (NH4Cl) ja laimensimme liuokset ionivapaalla vedellä 150ml:ksi.            

                     

 

Lämmitimme liuokset vetokaapissa kiehuvaksi sitten otimme dekat pois lämpölevyltä ja lisäsimme niihin väk. ammoniakkia(NH3) ja sekoittelimme niitä lasisauvalla kunnes sakkaa alkoi muodostua liuoksista.

 

Sitten liuokset vuorotellen kaadettiin Buchner-suppiloon asetetun ashless-suodatinpaperin läpi.

Esihuuhtelimme saostuman pääosan joka jää dekantterilasin pohjalle kuumalla 1%NH4NO3
, jonka valmsitimme punnitsemalla 5g ammoniumkiteitä ja loput 99% vettä

 

Saostuma sitten pestään kloridittomaksi NH4NO3-liuoksella ja lisämällä pisara AgNO3-liuosta ja muutama pisara suodatinpaperin läpi tullutta pesuliuosta koeputkeen.

 

Molemmat suodatinpaperit laittettiin paperinyyttin ja asetettiin ne upokkaisiin.

(kuva)

 

Sitten laitoimme molemmat upokkaat kuivumaan lämpökaappiin 110oC.

(kuva)

Sen jälkeen peitimme molempien upokkaitten päät foliolla ja asetimme ne vuorollaan hehkutuskolmioon kolmijalan varaan ja lämmitimme niitä kaasuliekillä

(kuva)

Sitten pidimme niitä vielä hehkutuskolmiossa mutta poistimme foliot päistä ja laitoimme upokkaat kaltevaan asentoon jolloin ilman happi pääsee paremmin kosketuksiin hiilen kanssa.

 

Lopuksi hehkutimme upokkaita uunissa n.800oC:ssa n. 30 min ajan. Uunista laitoimme ne keramiselle alustalle 10 min. Viimeisenä pistimme upokkat eksikaattoriin 20min ajan.

(kuvat)

 

                                                       Opinpolku 3 raportin löydät tästä